UutisetPeter Östman Turun kaupunginkirjaston studiolla28.01.2016
Hyvät ystävät, Politiikassa on harvoin tapahtunut yhtä paljon lyhyen ajan sisällä kuin viime syksyn aikana. Hallituksen talouspoliittiset päätökset ja säästölinjaukset herättivät kovaa keskustelua koko syksyn ajan, pakolaiskriisi herätti huolta, yhteiskuntasopimusneuvottelut jatkuivat ja loppuivat useampaan otteeseen ja hallituksen Sote-ratkaisu syntyi hyvin dramaattisten käänteiden jälkeen. Näiden lisäksi tuli vielä oppositiopuolueiden eri kokoonpanoissa jättämät välikysymykset ja välillä jopa epäasiallisen kiivas väittely eduskunnan suuressa salissa ja julkisuudessa. Vaikka syysistuntokausi oli rankka, ei mikään viittaa siihen, että tulevasta kevätistuntokaudesta tulisi yhtään helpompi. Monet niistä teemoista jotka puhuttivat viime syksynä, tulee olemaan vahvasti esillä myös kevään aikana. Itse näen tärkeimpänä yhteiskuntasopimuksen aikaansaamisen. Suomella ei ole varaa ajautua työmarkkinariitoihin ja lakkoihin. Hallituksen yhteiskuntasopimus on saanut osakseen liioiteltua kritiikkiä. Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena ei ole suoraan tulotason alentaminen vaan lisätä työtunteja samalla palkkatasolla. SAK:n ehdotus palkankorotusten nollalinjasta kuulostaa hyvältä mutta onko pitkäaikainen nollalinja todellisuudessa niin hyvä kun ottaa huomioon elinkustannusten nousun? Huomattavasti parempi olisi sopia esimerkiksi pekkaspäivistä ja lomaltapaluurahoista. Elinkeinoelämän Keskusliitto ei ole myöskään omalla toiminnallaan edistänyt neuvotteluiden suotuisaa etenemistä. Suomen 283 290 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 264 435 eli 93,4 prosenttia. Pienyrityksiä on 15 675 (5,5 %), keskisuuria 2 592 (0,9 %) ja suuryrityksiä 588 (0,2 %). EK:n pitäisi olla näiden kaikkien yritysten edustajana neuvotteluissa mutta todellisuudessa se ajaa vain suuryritysten ja pörssiyhtiöiden asiaa. EK:n ilmoitus vetäytymisestä keskitetyistä palkkasopimuksista kesken yhteiskuntasopimusneuvotteluiden oli ylimielinen ja osoitti todellista pelisilmän puutetta. Ymmärrän, että ihmiset ovat vihaisia suuryritysten johtajien korkeisiin palkkoihin ja bonusjärjestelmiin. Haluan kuitenkin uskoa siihen, että yhteiskuntasopimus saadaan aikaiseksi. Se vaatii kuitenkin nöyryyttä ja tietoisuutta tilanteen vakavuudesta. Epäilen, että pääministeri Sipilä arvioi väärin yhteiskuntasopimuksen aikaansaamisen vaikeusasteen. Helpottaakseni hänen työtään ehdotan ulkopuolisen neuvotteluryhmän perustamista, mikäli työmarkkinajärjestöjen välinen viides neuvottelukierros ei tuota tulosta. Ryhmä koostuisi talouden ja työmarkkinakysymysten asiantuntijoista. Ryhmässä voisivat olla esimerkiksi professori Sixten Korkman, Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, entinen valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen sekä entinen työministeri Lauri Ihalainen. Hyvät kuulijat, Turvapaikanhakijoiden määrän jyrkkä kasvu oli yksi syksyn ja alkuvuoden suuri keskustelunaihe. Monet suomalaiset toivottivat pakolaiset tervetulleiksi. Uusien vastaanottokeskusten perustaminen on aiheuttanut myös vastustusta kyseisillä paikkakunnilla ja laajemminkin. Ihmisten huoli turvallisuustilanteen kehityksestä on ymmärrettävää ja sallittua. Jotkut turvapaikanhakijoista ovat syyllistyneet rikoksiin ja ahdisteluihin. Maahamme on myös saapunut henkilöitä, joita epäillään sotarikoksista Syyriassa ja Irakissa. Turvallisuusuhkiin pitää suhtautua vakavasti. Samalla pitää tehdä selväksi, että kaikenlaiset viharikokset turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia vastaan ovat ehdottomasti tuomittavia. Meiltä poliittisilta päättäjiltä on kysytty useaan otteeseen kantaa katupartioihin. Selvästi muukalaisvastaisia katupartioita ei mielestäni tarvita Suomeen. Ulkoilma antaa hyvää mieltä ja lenkkeily eri porukoissa nostaa kuntoa, mutta yleisestä turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu viranomaisille. Mikäli turvallisuustilanne heikkenee kaduilla tai vastaanottokeskusten läheisyydessä, eikä poliisipartioita ole riittävästi saatavilla, niin on turvauduttava yksityisen turvallisuusalan palveluiden apuun. Yksityisen turvallisuusalan ihmiset osaavat hoitaa yleistä turvallisuutta uhkaavat tilanteet ammattimaisesti ja heidän toimintaansa ohjaa lainsäädäntö. Alueiden turvallisuutta voidaan parantaa yhteistyössä asukasyhdistysten, kuntien eri toimijoiden ja poliisin kesken. Yleisille puistoille tulisi luoda turvallisuussuunnitelma, jossa säännöllisesti puistojen turvallisuus tarkastetaan poliisin tai yksityisen turvallisuusliikkeen voimin. Näitä suunnitelmia on jo luotu ja monien pääkaupunkiseudun puistojen turvallisuus on parantunut. Julkisissa tapahtumissa pitää olla riittävästi järjestysmiehiä ja poliisin tulee valvoa niitä tehostetusti, kuten uudenvuodenaattona Helsingissä. Kaikkien tulee pystyä tuntemaan olonsa turvalliseksi Suomessa. Hallituksen tulee turvata riittävät resurssit viranomaisvalvontaan ympäri Suomea. Tästä syystä esitämme lisäresursseja poliisille ja täydennyspoliisin hyödyntämistä. Osana pakolaiskriisin hallintaan saamiseksi EU on käynyt neuvotteluita Turkin kanssa. Turkki on avainasemassa tässä tilanteessa ja sillä on myös oma vastuu äärijärjestö Isisin vastaisessa taistelussa. EU:n pitää vaatia Turkilta vahvempia toimia rajojensa valvonnassa. Tämä pitäisi olla perusedellytys hyvien naapurisuhteiden säilyttämiselle ja kaupallisen yhteistyön jatkamiselle. EU ei voi eikä saa hyväksyä sitä, että Turkki käyttää pakolaisia pelinappulana edistääkseen jäsenneuvotteluita EU:n kanssa tai kiristääkseen itselleen etuja, kuten viisumivapautta. Niin kauan kun Turkin ihmisoikeustilanne on mitä on, ei pidä ajatella Turkkia osana EU:ta. Hallituksen tulee ottaa jämäkämpi ote EU-politiikassa. Tällä hallituskaudella on liian usein vain päätä nyökytellen hyväksytty kaikki mitä Brysselissä on keksitty. Hyvänä esimerkkinä on turvapaikanhakijoiden taakanjakomekanismi, jonka Suomi hyväksyi vastoin aiempia linjauksia. Nyt tosin näyttää siltä, että tuo projekti on kaikessa hiljaisuudessa kuopattu kun käytännön toteutus epäonnistui. Tällä hetkellä liikkuu huhuja, että komissio on romuttamassa Dublin-sopimuksen. Tämä päätös romuttaisi käytännössä myös Schengen-sopimuksen. Ulkopolitiikassa tarvitaan paitsi jämäkkyyttä myös diplomaattisia taitoja. Suomen ulkoministeri on toiminut tällä saralla paremmin kuin kollegansa Ruotsissa. Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström on lyhyen hallituskauden aikana ajautunut kohusta kohuun. Hän on onnistunut suututtamaan niin arabimaiden kuin Israelinkin johdon epädiplomaattisilla lausunnoillaan. Hyvät kuulijat, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää talouskasvun aikaansaamista ja työllisyyden parantamista yhtenä tämän vaalikauden tärkeimmistä teemoista. Olemme puhuneet näistä teemoista useaan otteeseen. Talouden tasapainottaminen sekä yrittäjyyden ja työllisyyden tukeminen ovat vahvasti esillä meidän vaihtoehtobudjetissa. Talous ja työllisyys on myös syy sille miksi valitsimme Salon talvikokouksen pitopaikaksi. Salo on kärsinyt kovasti talouden alamäestä ja erityisesti Nokian vaikeuksista. Kaupungilla on kuitenkin kaikki edellytykset houkutella ulkomaisia investointeja ja luoda uusia työpaikkoja. Täällä on koulutettua ja osaavaa työvoimaa, valmiita tuotantolaitoksia, infrastruktuuri on kunnossa ja sijainti Turun ja pääkaupunkiseudun välissä on lähes ideaalinen. Miten me saamme talouden pyörät jälleen pyörimään ja osaavat IT-insinöörit töihin? Itse näen ulkomaiset investoinnit yhtenä tärkeimpänä keinona. Meidän tulee saada ulkomaiset yritykset investoimaan Suomeen paremmin. Se onnistuu vain panostamalla markkinointiin. Olen tavannut useita amerikkalaisia yrittäjiä ja vielä rikkaita sellaisia, joilla on suomalaiset juuret. Heidän isovanhempansa ovat kotoisin Suomesta mutta he eivät ole koskaan edes käyneet Suomessa. Eräs multimiljonääri sanoi minulle että tässä olisi suuri potentiaali. Ongelma on siinä, että he eivät tunne Suomea tarpeeksi hyvin. Suomi on viime vuosina panostanut viennin edistämiseen esimerkiksi Team Finland-projektin kautta. Samanlaista innovatiivisuutta ja panostusta tarvittaisiin myös sijoitusten houkuttelemiseen Suomeen. Maallamme on monia kilpailuvaltteja, joita mainostetaan muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön alaisen Invest in Finland organisaation kautta. Meillä on maailmanluokan osaamista esimerkiksi metsäteollisuudessa, cleantechissa, metalli- ja koneteollisuudessa ja ICT:ssä. Edellisen hallituksen tekemä päätös laskea yhteisöveroa 20 %:iin on myös todellinen kilpailuetu, jota meidän tulee pyrkiä hyödyntämään houkutellessamme yrityksiä Suomeen. Investointeja saadaksemme meidän pitää entistä aktiivisemmin jakaa tietoa yritystoiminnan olosuhteista ja mahdollisuuksista maassamme. Ulkomaan edustustot pitäisi yhä enemmän valjastaa tähän työhön. Tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Turhaa byrokratiaa ja paperisotaa pitää vähentää. Virkamiesten tulee suhtautua työhönsä uudella tavalla. Ongelmien etsimisen sijaan heidän tulisi pyrkiä löytämään ratkaisuja yhdessä yrittäjien kanssa. Näin toimimalla voimme houkutella tänne uusia investointeja. Ulkomaiset investoinnit tuovat tullessaan myös isoja kerrannaisvaikutuksia. Kotimaiset yritykset saavat tilauksia ja taloudellinen toimeliaisuus luo lisää taloudellista toimeliaisuutta. Työ luo lisää työtä. Tätä positiivista kehitystä tarvitaan Saloon ja koko Suomeen.
|
