UutisetRuokasektori tarvitsee yhteiskuntasopimuksen30.11.2024
Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto ehdottaa, että koko suomalaiselle ruokaketjulle rakennetaan yhteinen yhteiskuntasopimus. Elintarvikesektori työllistää kerrannaisvaikutuksineen jopa lähes 300 000 suomalaista. Yhteiskuntasopimuksella voitaisiin varmistaa tällä hetkellä kaupalle keskittyvän ketjun lisäarvon ja hurjan tuloksen välittyminen myös ruokaketjun alkupäähän, elintarviketeollisuudelle ja palkansaajille. Yhteiskuntasopimus tehtäisiin rikkomatta eri osapuolten sopimusvapautta esim. viideksi vuodeksi. Yhteiskuntasopimus voisi kattaa sektorin kasvun ja viennin edistämisen lisäksi myös ympäristö- ja ilmastositoumuksen. Eduskuntapuolueet ovat keväällä 2023 sitoutuneet Maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraporttiin. Hallitusohjelman mukaisesti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) johdolla on aloitettu välittömät toimenpiteet esitysten toteuttamiseksi, jotta ”alkutuottajan asema ja koko elintarvikeketjun tasapaino kehittyvät nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan”. ”Maatalouden ja elintarviketeollisuuden pääpaino on oltava ruoan tuottaminen, kannattavasti. Yhteiskuntasopimuksessa voitaisiin sopia esim. maatalouden sivuvirtana syntyvien ilmasto- tai biodiversiteettihyötyjen syntymisen rahoittaminen ruoantuotannon ulkopuolelta tulevalla rahoituksella esim. erillisellä rahasto- tai muulla rahoitusmallilla. Täten varmistettaisiin, ettei enää enempää kuristeta maataloustuottajia ja elintarviketeollisuutta. Suomessa suuri osa elintarviketeollisuudesta on tuottajien omistamaa, joten tuottajien ja teollisuuden menestys kulkee käsi kädessä. Hallitusohjelman mukaisesti elintarvikemarkkinalain lisäksi myös hankinta- ja kilpailulain muutoksia on vauhditettava ruokaketjun tasapuolisemman tulonjaon turvaamiseksi. Erityisesti kaupan tehdessä miljarditulosta, saavat tuottajat hädin tuskin puolet laskennallisesta tuntipalkkavaatimuksestaan.” Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto perää vastuullisuutta niin kaupalta kuin pankeilta, koska maataloustuottajat ovat viime vuosina olleet tiukoilla. Maatalouden akuutin kassakriisin taustalla on kaupan vähäinen kilpailu ja määräävää markkina-asema monien tuoteryhmien kohdalla. Pankkien on tunnistettava yhteiskuntavastuunsa alan rahoittajana. Myös ravitsemussuositusten on perustuttava kliiniseen ravitsemustutkimukseen. Jos muita perusteita käytetään, niin seuraavana pitää olla huoltovarmuuden varmistaminen. Suomen huoltovarmuuden perusta on maidon- ja lihantuotannon sekä tyypillisten suomalaisten vilja- ja valkuaiskasvien vakaan ja kannattavan tuotannon edellytysten varmistamisen. Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto tukee vahvasti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) jämäkkiä linjauksia ruokaa tuottavan maatalouden puolustajana. Kestävä kehitys koostuu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Maataloustuottajien ja elintarviketeollisuuden tärkein tehtävä tulee olla tuottaa ravintorikasta ruokaa ja huoltovarmuutta suomalaisille ja kasvua viennistä. Kristillisdemokraattien puoluevaltuuston kannanotto 30.11.2024 eduskuntatalolla Helsingissä. |
16.01.2025 | Missä KD? |
14.01.2025 | Varsinais-Suomen Kristillisdemokraatit nimesi uusia aluevaaliehdokkaita |
22.12.2024 | Lähde ehdolle kunta- ja aluevaaleissa! |
22.12.2024 | Hyvää joulua ja uutta vuotta! |
17.12.2024 | Tommista Sarin uusi eduskunta-avustaja |
13.12.2024 | Antero Laukkanen in memoriam |
30.11.2024 | Ruokasektori tarvitsee yhteiskuntasopimuksen |
30.11.2024 | Nuorten väkivaltarikollisuuden kasvu pysäytettävä |
30.11.2024 | Kouluihin tarvitaan ideologioiden sijaan aitoa tasa-arvoa |
23.11.2024 | Varsinais-Suomen Kristillisdemokraatit nimesi lisää aluevaaliehdokkaita |
Siirry arkistoon » |