Uutiset

Lasten vai hyvinvointialueiden talouden etu?

Aiemmin lastensuojelu oli kuntien vastuulla, ja palveluiden laatu ja laajuus vaihtelivat kunnittain. Nämä erot, ja lastensuojelun aiemmat leikkauksen näkyvät selvästi nyt hyvinvointialueilla. Monien nuorten ongelmat ovat ehtineet kasaantua mm. kehityksellisten ja psyykkisten haasteiden, riippuvuuksien ja puutteellisen vanhemmuuden vuoksi. Saatavilla olevat palvelut eivät pysty vastaamaan oikea-aikaisesti ja riittävästi asiakkaiden tarpeisiin.

Terveydenhuolto ja sosiaalihuolto ajavat kumpikin asiakkaan etua, mutta tosiasiassa kilpailevat keskenään siitä, kumman palvelun rahoja asiakkaan kuntouttamisessa säästyy. Lastensuojelun asiakkaina on paljon nuoria, joille oikeanlaista tukea ei saa mistään. Tämä ajaa esimerkiksi neuropsykiatristen haasteiden itselääkitsemiseen päihteiden avulla.

Samalla kun palveluiden tarve kasvaa, hyvinvointialueet joutuvat leikkaamaan palveluistaan. Yhteiskunnan kiristäessä kukkaronsa nyörejä, rahoitus supistuu myös yksityiseltä sektorilta ja järjestöiltä. Tämä ajaa monia pieniä yksityisiä toimijoita ahtaalle. Alan kuormittavuuden ja jatkuvien leikkausten vuoksi sosiaalialan veto- ja pitovoima heikkenee ja lain vaatiman henkilöstön palkkaaminen hankaloituu. Palvelut heikkenevät kaikista heikoimmassa asemassa olevilta: lastensuojelussa, päihde- ja mielenterveyspalveluissa ja kehitysvammahuollossa.

Varha on jo viime vuonna saanut uhkasakon, koska 500 lastensuojelun asiakkaalta on puuttunut lakisääteinen vastuusosiaalityöntekijä. Tänä syksynä 350 asiakasta oli ilman vastuusosiaalityöntekijää. Tämän lisäksi monelta asiakkaalta puuttuu sosiaalityöntekijän laatima lakisääteinen asiakassuunnitelma.

Lasten oikeuksien päivänä 20.11.2024 eduskunta päätti alentaa sijaiseksi pätevien sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia vastatakseen alan työntekijäpulaan. Ensi vuonna pätevänä sijaisena voi työskennellä kuka vain korkea-asteen opiskelija suoritettuaan sosiaalityön aineopintokokonaisuuden. Käytännössä esim. ympäristöpolitiikkaan erikoistuva hallintotieteiden opiskelija voisi vastata lastensuojelun asiakasprosesseista ilman alan käytännön harjoittelua tai osaamista. Päätöstä huostaanotosta sijaispätevä työntekijä ei voisi tehdä. Huostaanotto rinnastetaan Suomen lainsäädännössä vankeusrangaistukseen ja tahdonvastaiseen hoitoon voimakkaimmin henkilön itsemääräämisoikeuteen puuttuvana toimena.

Jatkossa laillistetut sosiaalityöntekijät hoitavat omien työtehtäviensä lisäksi nämäkin haastavimmat työtehtävät; huostaanottojen valmistelut ja päätökset.

Lisäksi eduskunta leikkasi samalla lastensuojelupalveluista kaksi miljoonaa euroa. Tämä heikentää entisestään varhaisen ja ennaltaehkäisevän tuen palveluita. Kenen etua tässä pyritään parantamaan? Ei ainakaan lastensuojelun asiakkaana olevien lasten, nuorten ja perheiden. Eikä tämä päätös kevennä laillistettujen sosiaalityöntekijöiden työtaakkaa. Päinvastoin heidän oikeusturvansa heikkenee ja asiakkaiden etua ei saavuteta. Säästöjen sijaan tämä tulee aiempaakin kalliimmaksi.

Varsinais-Suomen kristillisdemokraatit vetoavat hyvinvointialueen päättäjiin; käyttäkää valtaanne lapsen edun tosiasiallisen toteutumisen puolesta!

Kristillisdemokraattien Varsinais-Suomen piirin syyskokouksen julkilausuma 23.11.2024 KD:n Varsinais-Suomen aluetoimistolla